Hylätyt rautatiet Novi Sadissa, Serbiassa - Kuvat: Szilárd Antal, 2021 / CULTstore

Euroopan kulttuuriperintöpäivien tarinat on vuosittainen aloite, jossa jaetaan EHD-tapahtumia järjestäneiden henkilöiden työtä ja tarjotaan rahoitusta heidän toimintansa kehittämiseen edelleen. Enintään 10 000 euron suuruisia avustuksia on saatavilla hankkeille, jotka liittyvät Euroopan kulttuuriperintöpäivien painopisteisiin, kuten koulutukseen, yhteisön osallistumiseen ja monimuotoisuuteen, sekä muihin kriteereihin, kuten nuorisopainotteisuuteen tai rajat ylittävien näkökohtien sisällyttämiseen.

Yksi organisaatio, jolle myönnettiin avustusta vuoden 2024 Euroopan kulttuuriperintöpäivien tarinoita koskevan haun yhteydessä, oli serbialainen kulttuuritutkimusfoorumi CULTstore, joka toteutti Keski-Euroopan rautatieperintöä käsittelevän hankkeen.

Euroopan kulttuuriperintöpäivien tarina

Tarinassa selvitettiin rautateiden kehitystä ja myöhempää taantumista Pohjois-Serbiassa sijaitsevassa Vojvodinan maakunnassa 1800- ja 1900-luvuilla ja tutkittiin yhteyksiä Puolaan, Slovakiaan, Tšekin tasavaltaan ja Unkariin entisen Habsburg-monarkian rautatieverkon kautta. Siinä kuvattiin hylättyjä asemia ja rautateitä ja esiteltiin CULTstoren tavoitteet kiinnittää huomiota näihin tiloihin käyttämällä digitaalitekniikkaa, jonka avulla voidaan matkustaa tilan ja ajan halki.

Hankkeen lähestymistapa ja yleisö

European Heritage Days Stories -ohjelmasta saatua avustusta käytettiin V4+V Virtual Train Journey -hankkeeseen. Hankkeen päätavoitteena oli luoda yhteys ja sitouttaa nuoria rautatieperintöön ja auttaa heitä tuntemaan itsensä voimaantuneiksi tulkitsemaan tätä historiaa itse erilaisten osallistavien tapahtumien ja immersiivisten aktiviteettien avulla. Lähestymistapa osoitti rautatieperinnön yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa kontekstissa, ja siinä luotiin yhteyksiä menneisyyden ja nykyisyyden välille muun muassa kaupan, liikkumisen ja kuulumisen teemojen kautta. Hankkeessa käytettiin nykyaikaista teknologiaa, ja siinä korostettiin myös digitalisaation roolia kulttuuriperinnön säilyttämisessä ja edistämisessä tulevaisuutta varten. Hankkeeseen osallistui osallistujia monikulttuurisilta ja maaseutualueilta sekä yli kansallisten rajojen, ja sen tavoitteena oli myös rakentaa yhteisöjä ja ottaa mukaan eri kieli- ja kulttuuri-identiteettien näkökulmia tarjoamalla foorumi ja tila ilmaisulle ja vuoropuhelulle.

Nuorten osallistaminen ja voimaannuttaminen

Hankkeen tarkoituksena oli luoda turvallinen, inspiroiva ja helposti lähestyttävä tila nuoremmille yleisöille, jotta he voisivat tutustua kulttuuriperintöön ja osallistua siihen. Menetelmässä yhdistettiin strukturoitu opetus ja epävirallinen oppiminen, ja kulttuuriperintöä ei esitelty vain opiskeltavana aiheena vaan sitä käytettiin myös henkilökohtaisen ja sosiaalisen kehityksen välineenä. Hankkeen aikana järjestäjät olivat erityisen tyytyväisiä huomatessaan, että 16-26-vuotiaat yleisö oli erittäin kiinnostunut kulttuuriperinnöstä, ja he vastasivat siihen räätälöimällä suunnitelmia, joissa keskityttiin erityisesti tämän ikäryhmän luovuuteen ja uteliaisuuteen. Nuorten ääni oli hankkeessa keskeisellä sijalla, ja kun keskityttiin heidän rooliinsa kulttuuriperinnön edistämisessä, he osallistuivat pikemminkin keskustelua ja esityksiä johtavina tekijöinä kuin passiivisina osallistujina. Hankkeessa korostettiin myös laajempaa eurooppalaista kulttuuriyhteisöä, edistettiin kulttuurienvälistä vuoropuhelua sekä demokratian ja kulttuurisen monimuotoisuuden yleiseurooppalaisia arvoja aktiivisen kansalaisuuden ja sosiaalisen osallisuuden kautta.

Immersiivinen toiminta ja aktiivinen osallistuminen

Hankkeen keskeinen tuotos oli virtuaalisen rautatiereitin luominen, jossa historialliset matkat muutettiin nykyaikaisiksi digitaalisiksi matkoiksi, joihin oli pääsy QR-koodien ja projisointien avulla. Reitti on nyt saatavilla verkossa, ja siinä on kirjallisia kertomuksia ja videoita sekä arkisto- ja nykyaikaisia valokuvia infrastruktuurista, kuten tunneleista, silloista ja varikoista, interaktiivisena kokemuksena, joka yhdistää kulttuuriperintöön kuuluvia rautatiesivustoja yli kansallisten rajojen.

Monet toiminnot edellyttivät myös aktiivista osallistumista ja henkilökohtaista pohdintaa sisällön luomisessa, ja esiin nousi käsitteitä, kuten laiminlyödyn rakennusperinnön yhdistäminen taloudelliseen taantumaan, sekä muita nostalgian, innovoinnin ja kestävyyden teemoja. Valokuvakilpailun avulla osallistujia kannustettiin dokumentoimaan rautatieasemien fyysisten rakenteiden lisäksi myös tämän historian emotionaalisia näkökohtia. Nämä "valokuvatarinat" kuratoitiin valokuvanäyttelyyn, joka kiersi Serbian kaupungeissa. Lisäksi järjestettiin sarja "Youth Talks" -tapahtumia, joissa opiskelijat kokoontuivat keskustelemaan kokemuksistaan rautatieliikenteestä esimerkiksi matkustamisen, muistojen ja taiteen näkökulmista. Nuoret itse moderoivat keskustelua aiheista, joita he valitsivat, kuten arkkitehtuurin entisöinnistä, kestävästä kehityksestä ja kokemuksista junien välisistä matkoista eri puolilla Eurooppaa.

Yhdistävät maita eri puolilla Eurooppaa

Hankkeen nimi "V4+V" viittaa Visegrad-maihin ja Vojvodinan maakuntaan Serbiassa, ja hankkeen kansainväliset näkökohdat juontavat juurensa entisen Habsburg-monarkian rautatieverkoston perintöön. Tämän yhteisen, rajat ylittävän historian pohjalta hankkeen eurooppalaisen ulottuvuuden tavoitteena oli tarjota mielekäs foorumi Serbian, Tšekin tasavallan, Slovakian, Puolan ja Unkarin yhteiselle muistolle ja tuoda esiin, miten yhteistä infrastruktuurin menneisyyttä voitaisiin hyödyntää tulevassa yhteistyössä. Kartan digitaalinen luonne mahdollisti myös tuotetun tiedon vapaan ja avoimen saatavuuden, mikä tuki osallisuutta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua sekä pohdintaa siitä, miten rautatiet tarjoavat yhteyksiä ihmisille ja kulttuurille sekä fyysisesti paikkojen välille.

Hankkeesta saatu palaute ja tulevaisuuden suunnitelmat

Nuorilta osallistujilta saatu palaute osoitti, että he tunsivat entistä enemmän omistajuutta ja kiinnostusta rautatiealueita kohtaan osana kulttuuri-identiteettiään, ja näyttelyssä vierailleet kertoivat, että näyttely auttoi heitä pohtimaan uudelleen alueensa laiminlyötyjen teollisuustilojen ja asemien arvoa. Digitaalinen matka on edelleen verkossa ja houkuttelee edelleen kävijöitä, ja valokuvatarinat ja tapahtumamateriaalit on annettu nuorisotyöntekijöiden ja opettajien käyttöön opetustarkoituksiin. Hankkeen verkkosivustolle lisättiin julkaisu, jossa annetaan neuvoja ja esimerkkejä siitä, miten nuoret voidaan saada mukaan rautatieperintöön, ja useat yliopistot keskustelevat parhaillaan siitä, miten hankkeen lähestymistapa voitaisiin sisällyttää arkkitehtuurin opetussuunnitelmiin tulevaisuudessa.

Hankkeen laajentamiseksi entisestään järjestäjät harkitsevat nyt yhteistyötä koulujen ja kulttuurikeskusten kanssa, jotta voitaisiin tutkia muita aiheita, kuten naisia rautatiehistoriassa ja ympäristön kestävyyttä, ja lisäksi suunnitellaan seurantatapahtumia, joilla laajennetaan hankkeen maantieteellistä vaikutusta Bosnia ja Hertsegovinan, Pohjois-Makedonian ja Montenegron nuoriin.

Lisätietoja hankkeesta sekä resursseja ja virtuaalisen junamatkan kartta löytyvät hankkeen verkkosivuilta osoitteesta rail4v4v.com. CULTstoren työtä voi seurata myös Instagramissa.